Helsinki – Datsunin ja sittemmin Nissanin maahantuonnin aloittamisesta tulee tänä syksynä kuluneeksi 60 vuotta. Datsun oli ensimmäinen japanilainen automerkki, jonka virallinen maahantuonti Eurooppaan aloitettiin.

Kesällä 1962 Autokeskus Oy sopi Datsun-autojen maahantuonnista Nissan Motor Companyn kanssa ensimmäisenä Euroopassa. Ensimmäiset 713 Datsun Bluebirdiä saapuivat Suomeen 10.10.1962 rahtialus Pireuksella.

Japanilaiset automerkit eivät vielä 1960-luvun alussa olleet kovin tuttuja suomalaisille kuluttajille. Suuren yleisön kiinnostuksen herättämiseksi järjestettiinkin kekseliäitä markkinointitempauksia.

Keväällä 1963 Teekkarien Autokerhon kanssa sovittiin erikoisesta koeajosta - opiskelijoiden oli tarkoituksena ajaa 50 000 km:n koeajo. Koeajon ideana oli ajaa Datsunilla yötä-päivää 50 000 km ja varmistaa näin auton soveltuvuus suomalaisille käyttäjille. Matka taittui niin mukavasti, että Haastajaksi nimetylle Bluebirdille kertyi kolmen kuukauden testirupeaman aikana kaikkiaan 100 645 km. Datsunilla ajettiin alas myös hyppyrimäestä. Nämä tempaukset poikivat mainoslauseen "Datsun kestää", joka on laajalti tunnettu suomalaisten autoilijoiden joukossa vielä tänäkin päivänä.

Tuotemerkki Datsun sai väistyä vuonna 1982, jolloin Nissan Motor Company päätti ottaa kaikkialla käyttöön tuotemerkin Nissan.

Bluebirdillä suomalaisten autoilijoiden sydämiin

Bluebird oli Suomessa todella suosittu malli vuosikymmenten ajan ja se sai kansan suussa lempinimen Luupää. Yksi Nissanin menestyksen virstanpylväs Suomessa saavutettiin vuonna 1986, kun 250 000:s Nissan ajettiin ulos laivasta. Kyseessä oli Nissan Bluebird. Viimeiset Bluebirdit Suomessa myytiin vuonna 1990, jolloin sen korvasi toinen kestosuosikki Nissan Primera.

Vuonna 1971 alkoi myyntimenestykseksi kohonneen Datsun 100A:n myynti. 100A sopi suomalaiselle autoilijalle erinomaisesti ja se sai kiitosta erityisesti hyvästä ajotuntumasta ja luotettavuudesta. Yksi valteista oli myös alhainen polttoaineen kulutus. Datsun 100A oli Nissanin ensimmäinen etuvetoinen sarjatuotantoauto.

Legendaarinen Datsun 100A oli myyntitilastojen kärjessä 1970-luvulla ja muutamina vuosina jopa Suomen myydyin automalli. Nissanin tehdaskin oli niin vaikuttunut mallin menestyksestä Suomessa, että lähetti kunnianosoituksena neljännen miljoonannen Datsun 100A:n Suomeen.

Vuonna 1979 markkinoille tuli "kaikkien aikojen Datsun" eli Datsun Cherry, joka oli 1980-luvun alkupuolella useana vuonna Suomen myydyin henkilöauto rinnakkaismallinsa Datsun Sunnyn kanssa.

Näiden suomalaisten suursuosikkien menestyksen perusta oli erinomainen luotettavuus - Sunny- ja Cherry-malleja onkin edelleen rekisterissä reilusti yli 3000 kpl.

Sunnyn seuraajaksi Nissan esitteli ensimmäisen Micran vuonna 1982. Suomessa Micra ensiesiteltiin vuonna 1983, ja vuonna 1992 Nissan Micra teki historiaa, kun se valittiin ensimmäisenä japanilaisena automallina Vuoden autoksi Euroopassa. Nykyinen Micran mallisukupolvi lähestyy elinkaarensa loppua ja sen seuraajaksi Nissan on ilmoittanut tuovansa täysin uuden kompaktin täyssähköisen mallin.

Muutosten 2000-luku

Vuosituhannen vaihde oli Nissanille tapahtumarikas. Vuonna 1999 yhtiö solmi allianssin Renaultin kanssa.

Vuonna 2006 Nissanin Suomen maahantuonti siirtyi Aro-Yhtymältä Nissan konsernin omistamalle Nissan Nordic Europe Oy:lle. Nissanin Pohjoismaiden pääkonttori sijoitettiin tuolloin Espooseen, Keilasatamaan, jossa pääkonttori sijaitsee edelleen. Myös Baltian maat liitettiin Nissan Nordic Europeen vuonna 2007.

Vuonna 2007 Nissan otti rohkeasti uutta suuntaa ja lanseerasi markkinoille ensimmäisen varsinaisen crossoverin Nissan Qashqain. Samalla Qashqai loi aivan uuden autoluokan, josta tuli kuluttajien uusi suosikki. Qashqain menestys houkutteli myös kilpailijoita ja tänä päivänä lähes kaikilla merkeillä on segmentissä oma mallinsa. Qashqain luoma C-crossover -segmentti on viime vuosien eniten myyntiään kasvattanut luokka.

Vuonna 2016 Nissan Qashqai nousi Nissanin kaikkien aikojen eniten valmistetuksi automalliksi Euroopassa. Alle kymmenessä vuodessa Qashqai saavutti 2 368 705 auton tuotantomäärän Nissanin Euroopan tehtaalla Sunderlandissa, Iso-Britanniassa. Vuonna 2016 Sunderlandissa valmistui uusi Qashqai 62 sekunnin välein, tarkoittaen 58 uutta autoa tunnissa.

Qashqai on säilyttänyt suosionsa ja Nissan toi ensimmäisenä markkinoille kolmannen sukupolven C-crossoverin vuonna 2021. Tämä täysin puhtaalta pohjalta luotu uusi malli määritteli koko luokan vaatimukset uudelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä, viimeisin Qashqai-malli saavutti luokkansa turvallisimman tittelin Euro NCAP -turvatestissa ja sai mm. kuljettajaa avustavissa järjestelmissä koko testin historian parhaimpiin kuuluvat pisteet. Viimeisimpänä Qashqai tuoteperheeseen on lisätty innovatiivinen ja uniikki e-POWER-malli, jossa kuljettaja pääsee kokemaan täyssähköautoista tutun upean ajokokemuksen ilman ulkopuolisen latauksen tarvetta. Autossa oleva optimoitu polttomoottori lataa sähkömoottorin käyttämää akustoa ja yhdellä tankillisella ajaa jopa yli 1000 km.

Sähköauto Vuoden autoksi ensimmäistä kertaa

Vuonna 2011 Nissanin kokonaistuontimäärä Suomeen ylitti 500 000 auton rajan, joista yli 40 % on vielä liikenteessä. Samana vuonna sähköauto Nissan LEAF saavutti Vuoden auto -arvonimen niin Euroopassa, maailmassa kuin Japanissa, kaikkien aikojen ensimmäisenä sähköautona. Sataprosenttisesti sähköisen Nissan LEAFin myynti alkoi Suomessa huhtikuussa 2012, ja se on edelleenkin yksi Suomen suosituimmista sähköautoista.

Vuonna 2021 LEAFin tuotanto ylitti legendaarisen Bluebirdin kokonaistuotannon Sunderlandin tehtaalla 195 380 tuotetulla kappaleellaan. Vuosina 1986-1990 Bluebirdia tuotettiin 187 178 kappaletta.

Vahvasti mukana moottoriurheilussa

Datsunilla ajettiin aktiivisesti kilpaa jo 1960- ja 1970-luvuilla. Datsun Bluebirdeillä kilpailivat muun muassa rallilegendat Antero Laine, Rauno Aaltonen ja Timo Salonen. 1980-luvun vaihteessa Salonen ajoi rallin MM-sarjaa muun muassa Nissan Silvia 240RS:llä ja Datsun Violet GTS:llä.

Datsun Violet jatkaa kilpailuja Rallimuseon "elävänä museoesineenä" ja sillä ajetaan uudelleen lentävien suomalaisten Timo Salosen ja Seppo Harjanteen legendaarisia Datsun – kisoja. Auton kuljettajina toimii Rallimuseon tiimin Ilkka Kalmanlehto ja Jens Hilden.

Vuonna 1992 myös Tommi Mäkinen ajoi rallin MM-sarjaa Nissanin virallisessa tiimissä ja vuosina 1997-98 Tony Gardemeister.

Nissan on osallistunut myös maailman haastavimpiin aavikkoralleihin, joissa se on päässyt hyödyntämään osaamistaan älykkäissä nelivetojärjestelmissä. Nissan osallistui Paris-Dagar-aavikkoralliin ensimmäistä kertaa 1982 Patrol-mallilla. Nissanin Dagar-tiimissä on ajanut myös vuosina 2003-2005 kuuluisa suomalainen ralliautoilija Ari Vatanen. Nissan on valmistanut älykkäitä nelivetojärjestelmiä jo kymmeniä vuosia ja viimeisimpänä ja teknologisesti kehittyneimpänä Nissan on lanseerannut sähköisen e-4ORCE-nelivetojärjestelmän. e-4ORCE on saatavissa pian lanseerattavissa ARIYA sekä X-Trail e-4ORCE-malleissa.

Nissanit ovat edelleen hyvin edustettuna erilaisissa harrastesarjoissa ja esimerkiksi drifting-luokissa urheilu-Nissanit ovat tänäkin päivän hyvin edustettuna.

Datsunin ja Nissanin kokemus moottoriurheilusta on siirtynyt vuosien varrella tuotantomalleihin.

Legendaarinen Nissan 240Z lanseerattiin jo vuonna 1969, ja malli on jäänyt elämään klassikkona – viimeisimpänä Z-perheen mallina on lanseerattu Yhdysvalloissa ja Aasiassa myynnissä oleva 400Z-malli. Nissan julkaisi syyskuussa myös ensimmäisiä kuvia uudesta Nissan Z GT4 -kilpa-autosta, jolla se jatkaa 350Z ja 370Z -mallien jalanjäljissä tarjoten GT4-luokkaan kilpailukykyisen mallin, joka jatkaa Nissan Z -mallien yli 50-vuotista perintöä. Prototyypit Z GT4 kilpureista debytoivat kesäkuussa Fuji 24 tuntia -kilpailussa Japanissa. Nismo-tiimin auto käytti kilpailussa hiilineutraalia polttoainetta.

Myös sporttinen Nissan Skyline oli vuosikymmeniä merkin varsinainen lippulaiva. Skyline-malleilla Nissan haastoi 1990-luvun alussa perinteiset superautojen valmistajat ja dominoi kilparatoja legendaarisella R32 GT-R "Gotzilla"-mallilla.

Skyline-mallien seuraaja Nissan GT-R on kaksoisturboahdetun, 3,8-litraisen moottorin ja 565 hevosvoiman ansiosta erinomainen esimerkki Nissanin urheiluauto-osaamisesta.

Tänä päivänä Nissanin autourheilu Euroopassa keskittyy Formula E -sarjaan ja kulunut kausi oli Nissanin neljäs. Nissan on ainoa japanilainen valmistaja sarjassa. Kaudella 2023 Formula E -sarjassa siirrytään kolmannen sukupolven autoihin. Sarjan viides kausi tuo autoihin kokonaan uudet voimalinjat, joissa on 40 % enemmän tehoa kuin edellisissä malleissa ja niiden huippunopeus on yli 329 km/h. Autot ovat myös kevyempiä ja pienempiä ja sarjassa nähdään varmasti entistäkin mielenkiintoisempia täyssähköisiä kamppailuja.

Nissan 2022

"Nissan juhlistaa 60-vuotista taivaltaan uudella mallistolla sekä uudella merkki-ilmeellä. Nissan uudistuu brändinä ja sen asema kuljettajakeskeisten ja turvallisten autojen valmistajana on vahvempi kuin koskaan. Nissanilla on kunnianhimoiset tavoitteet ajoneuvojensa turvallisuuteen liittyen ja se on tuonut tavallisten kuluttajien saataville turvallisuusominaisuuksia, joita on totuttu näkemään kalliiman hintaluokan autoissa." kertoo Nissan Suomen maajohtaja Miia van Bolderen.

"Nissan tarjoaa uudessa mallistossaan innovatiivisia, sähköistettyjä voimalinjoja, joista erityyppiset asiakkaat löytävät omaan käyttöönsä sopivan mallin. Nissanin uusi lippulaivamalli ARIYA on erinomainen esimerkki Nissanin täyssähköauto-osaamisesta. Siinä on pakattu näyttäviin kuoriin viihtyisät sisätilat sekä viimeisintä teknologiaa edustavat kuljettajan avustus- sekä tietoviihdejärjestelmät. Nissanin uusi mallisto on ylpeä japanilaisista juuristaan ja se näkyy autojen suunnittelufilosofiassa, muotoilussa ja yksityiskohdissa" Miia jatkaa.

Hiilineutraali 2050 mennessä

Alkuvuodesta 2021 Nissan asetti tavoitteen saavuttaa koko yrityksen ja sen tuotteiden elinkaaren hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen keskiössä on uudet innovaatiot, malliston sähköistäminen sekä valmistusteknologioiden kehittäminen strategisesti tärkeillä osa-alueilla. Näitä ovat ajoakkuinnovaatioiden, e-POWER-voimalinjan ja akkuekosysteemin kehittäminen sekä erilaiset valmistusprosessi-innovaatiot.

Nissanin hiilineutraaliustavoitetta tukee myös Nissanin Sunderlandissa lanseeraama EV36Zero -energiaekosysteemihanke. Hankkeen myötä autojen ja akustojen tuotannossa käytetään jatkossa yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä. Tämä tulee jatkossa mahdollistamaan entistä ympäristöystävällisemmän autojen valmistuksen. Kaikki Euroopassa tuotetut LEAFit on kesästä 2022 valmistettu uusiutuvalla energialla.

Visio tulevaisuuden liikkumisesta – Ambition 2030

Nissan esitteli Ambition 2030 -strategiansa tukemaan tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että Euroopassa myytävä mallisto on 75  % sähköistetty tilivuoteen 2026 mennessä ja globaalisti 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tässä avainasemassa on 20 uutta täyssähköistä tai sähköistettyä mallia.

Nissan ottaa vuoteen 2028 mennessä käyttöön patentoimansa solid-state-akut. Näiden Nissanin kehittämien akkujen myötä Nissan pystyy laajentamaan sähköautojen tarjontaa eri segmenteissä sekä tarjoamaan dynaamisempaa suorituskykyä. Uudet akustot tulevat tekemään sähköautoista tehokkaampia ja edullisempia. Tilivuoteen 2028 mennessä Nissan ottaa myös käyttöön koboltittoman akkuteknologian. Nissanin solid-state-akkujen pilottitehdas aloittaa toimintansa 2024 Yokohamassa.

Osana Ambition 2030 -strategiaa Nissan aikoo lisätä autojen turvallisuusominaisuuksia tuomalla edistyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät ja älykkäät teknologiat yhä useamman asiakkaan saataville. Vuonna 2016 lanseerattu ProPILOT on Nissanin edistyksellinen itseohjautuvan ajamisen teknologia ja vuoteen 2030 mennessä Nissan pyrkii sisällyttämään seuraavan sukupolven Lidar-järjestelmät lähes kaikkiin uusiin malleihin.

Vastauksena ympäristön, yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin, Nissan pyrkii olemaan aidosti kestävä yritys kulkiessaan kohti puhtaampaa ja turvallisempaa maailmaa.

# # #

Julkaisija: Nissan